Maesian helmi

Jos Kuala Lumpurista pitäisi kertoa kolme asiaa niin ne olisivat ruoka, yksityiskohdat ja durian. 

Reppureissaajat etsimässä yöpaikkaa

Ensimmäisenä iltana Kuala Lumpur varasti sydämemme kun astuimme night markettiin, eli katuruokaa tarjoaville kaduille. Niin paljon halpaa ja tuoretta ruokaa! Mielettömästi erilaisia kasvisruokavaihtoehtoja, tuoreita vihanneksia ja hedelmiä! Tätä olimme odottaneet. Ja uskomaton, läpitunkeva ja ihana kuumuus, jonka +30 asteen lämpö sai aikaa.

Ruoka oli todella herkullista ja edullista, kuten jo taisin sanoa, mutta voiko sitä liikaa hehkuttaakaan? Parasta oli ostaa tuorepuristettu mehu ja katsoa kuinka se puristetaan valmiiksi nenäsi edessä tuoreista valitsemistasi hedelmistä.

Malesiassa muslimit, buddhalaiset ja kristityt elävät sulassa sovussa keskenään. Suurinosa asukkaista on muslimeja joka luonnolisesti näkyi lokaalien pukeutumisessa. Kuala lumpurin kiinalainen väestö sen sijaan kulki ympäriinsä minisortseissa eli pukeutui miten halusi, muslimeista piittaamatta. Itselle pitkät housut tuntuivat hyvältä vaihtoehdolta suurkaupungissa.

Chinatown

Kun saavuimme Kuala lumpuriin, kaupunki vaikutti kaaottiselta. Pikkuhiljaa kun kaupunkiin lähti tutustumaan jalkapatikalla, alkoi kaupunki aueta. Kiinalaiskorttelissa mies puhdistaa simpukoita ja kaataa likavedet kadulle, nainen ottaa pikkupojan sateenvarjonsa alle kun ylitetää autotie, vanhempi herrasmies istuu ravintolansa edessä jakkaralla ja polttaa tupakkaa. Sari -niminen hunnutettu nainen myy erikoiskahvia Starbucksissa. Little Indiassa intialainen mies tekee käsillään kukista mielettömiä juhlakoristeita. Tykkäsin tämän kaupungin flowsta ja olisin voinut jäädä pidemmäksikin aikaa.

Kolmas asia Kuala lumpurissa tuli vastaan heti hotellille päästyämme. Durian. Hotellin aulassa oli tarra jossa kiellettiin mangot ja durian hotellissa, myöskään moottoripyöräilykypärän kanssa ei hotelliin saanut tulla. Ihmettelimme asiaa ja Jukka osasi kertoa että durian on kielletty myös useissa liikennevälineissä Aasiassa. Kadulla kävellessä durianin haistoi jo kaukaa. Elli päätyi tilaamaan uteliaisuuspärinöissään duriankeittoa ja pääsimmekin kaikki maistamaan hedelmää ennen kuin keitto tuotiin pöytään. Makua on vaikea kuvailla, tuli mieleen sipuli tai lihamureke. Hedelmän koostumus oli pehmeä, sisältäen pieniä lankoja, samantapaisia kuin inkiväärissä. Muutoin hedelmänliha oli samantyyppistä kuin avokado mutta haju ja maku oli siitä kaukana. Ilmeisesti hedelmää pitää syödä viisi kertaa että siitä oppii tykkäämään.

Ellin duriankeitto ja jäätelö.. ilme muuttui pian

Tuoretta hedelmää

 Kiinnostelisi kovasti tietää onko joku oppinut tykkäämään tästä haisulihedelmästä?