Bali pähkinänkuoressa

Bali - jokaisella on varmaan jonkinlainen ajatus Balista mielessään. Kaikki tietävät jonkun joka on siellä käynyt ja yhä useampi sinne tuntuu menevän. Itsellänikin oli tietenkin tietynlainen ajatus Balista ja osittain se osuikin nappiin, ainakin Kutan alueen suhteen. Balia, erityisesti Kutan aluetta sanotaan siis Australialaisten Kanariansaariksi - paljon turisteja, brenkku virtaa ja turistit rokkaa vaimaireita. Tiedossa oli siis jo heti alussa, että Kutalla emme tule majoittumaan!

Balille astuessa, heti lentokentältä poispäin ajaessa silmiin pisti mustasta tiilestä tehdyt aidat, jotka olivat aikojen saatossa saaneet sammalta pintaansa. Rakennukset ovat kauniimpia kuin esimerkiksi Thaimaassa.

Otin Balilla melko paljon kuvia, mutta koska puhelimeni varastettiin, en pysty laittamaan kuviani tähän postaukseen. Odottelen edelleen icloudini palautusta jossa kestää parhaimmillaan 30 päivää. Näinollen Jennylle kiitos kuvista. 

Ruoka Balilla oli sairaan hyvää! Jennylle propsit kuvasta.

Olemme hengailleet kohta kuukauden Indonesiassa. Ensin Balilla kaksi viikkoa, sen jälkeen kaksi päivää Jakartassa ja taas pari yötä Balilla ja sitten Gili Airille viideksi yöksi. Nyt kirjoittelen tätä Lombokin saarella, Kutan kylässä.

Tykästyin Baliin tosi nopeasti kun saavuttiin sinne tammikuun puolessa välissä. Balilaiset olivat niin tyylikkäitä ja surffikulttuuri huokui kaikkialta. Varsinkin Seminyakin alue, jossa myös meidän villa sijaitsi, oli todella kivaa hipsteri-aluetta. Ravintolat tällä alueella, olivat hieman kalliimpia, mutta edullisempiakin vaihtoehtoja löytyi kyllä. Kaikkialla on vaatekauppoja, erityisesti surffimerkeiltä kuten Quicksilver, Roxy, RVCA, etc. Jos ajaa moottoritien varteen, löytää sieltä ihanat outlet myymälät. Parhaimmillaan voit tehdä todella hyviä löytöjä naurettavan halvalla.

Yksi lempi ravintoloista, Ubudissa.

Balilla liikkumiseen skootteri on must, mikäli haluaa nähdä muutakin kuin lähirannan. Välimatkat voivat olla pitkiäkin. Kuitenkin taksi kulkee ja mittaritaksifirmojakin oli yksi, Blue bird. Mittaritaksilla kulkeminen oli edullista ja turvallista. Ongelmallista oli kuitenkin se, että kaikki Balin taksifirmat näyttävät samalta. Ensikertalaisen onkin siis vaikea spotata oikeansävyinen sininen taksi, eikä siihenkään voi luottaa että haeskelee sinisen linnun kuvaa taksin ovesta, sillä tätä samaa logoa harrastavat myös muut firmat asiakkaiden toivossa. Oikeanlainen ja turvallisin taksi on siis se jonka ovessa lukee Blue bird. Muissa takseissa joutuu siis tinkaushommiin - kuski saattaa sanoa muutaman kilometrin matkan hinnaksi jopa nelinkertaisen summan siitä, mikä on oikeasti realistinen summa kyseiselle matkalle. Näinollen kuskien kanssa saa usein vääntää tovin että yhteisymmärrykseen hinnasta pääsee. Rahaa pitää tietenkin olla tasasumma, koska taksikuskeilla ei tietenkään ole vaihtorahaa.

Tinkaaminen on erittäin vahvana osto- ja myyntikulttuurissa. Mikäli haaveilet tpaidasta tai vaikka sharongista on tinkiminen erittäin olennainen osa kanssakäymistä. Myyjä saattaa heittää ensimmäisen tarjouksen aivan pilviin jolloin kannattaa vastata takaisin heittämällä yhtä epärealistinen hinta takaisin. Tinkaaminen voi parhaimmillaankin kestää melko pitkään ja se voi parhaimmillaan olla todella hauskaa. Täytyy kuitenkin hoitaa homma aina hymyssäsuin.

Balilaiset tulevat helposti juttelemaan ja ottavat selkeästi enemmän kontaktia verrattuna esimerkiksi thaimaalaisiin. Mitä turistimmalle alueelle menee, sitä enemmän huudellaan. On kaikenlaista tarjolla, varsinkin "transporttia!" - eli skootterikyytiä mihin ikinä haluat.

Uskonto oli päivittäin läsnä Balilla, mihin ikinä menitkään. Balilla pääuskonto on hindulaisuus ja uhrilahjoja ei voi olla huomaamatta. Ensimmäisenä päivänä meinasin kompastella niihin alituiseen, sillä niitä on jokapaikka täynnä. Niillä pyydetään siunausta asunolle, kaupalle, ravintolalle. uima-altaalle, jopa autolle. Usein myös takseissa oli uhrilahja sisällä kojelaudan päällä. Joka päivä tuodaan uusi uhrilahja jumalille ja samassa myös tietenkin rukoillaan. Balilla näkyi myös muslimeja, mutta melko vähän. Satuimme muutamana päivänä todistamaan erilaisia uskonnollisia rituaaleja, joita näkyi myös katukuvassa. Liikennettä oli ohjaamassa poliisi jotta uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat pääsivät kulkemaan rauhassa. Nauratti kun poliisiasemalla rikosilmoitukseen piti kirjoittaa myös mitä uskontoa edustan. Mietittiin että mitäköhän ne sillä tiedolla tekevät?

Roskaa, roskaa, roskaa!

Se, mikä Balilla pysäytti oli roskan määrä! Syyskuusta Maaliskuuhun saakka kaikki mahdolliset roskat ajautuvat Balin rannoille nousuveden aikana. Aamuisin näky rannoilla oli lohduton - muoviroskaa, erityisesti pillejä oli kaikkialla. Iltapäivään mennessä rekka-auto ja traktori ilmestyivät rannoille kuskaamaan roskia pois tieltä. Aamuisin paikalliset haravoivat roskia nätteihin pinoihin, mutta koska roskaa tuli koko ajan lisää, oli siivoaminen loputon suo. Maaliskuusta eteenpäin merivirrat ja tuulet kuitenkin muuttavat suuntoaa, joten roskat päätyvät maaliskuusta eteenpäin jonnekin muualle.